Usein kysyttyjä kysymyksiä

Saamme paljon erilaisia kysymyksiä liittyen sisäloishäätöön. Olemme koonneet alle osion, jossa vastaamme meille usein esitettyihin kysymyksiin. Jos et löydä kysymykseesi vastausta täältä, ole meihin yhteydessä.

 

Miten sisäloiset leviävät?

Pennut voivat saada ensimmäisen loistartunnan jo emon kohdussa. Aikuiset eläimet saavat tartunnan esimerkiksi syömällä maasta tai turkistaan loisten munia. Jyrsijöitä tai pienriistaa syövä eläin voi saada heisimadon, raaoista hirven sisäelimistä ekinokokin ja raaoista järvikaloista lapamadon eli leveän heisimadon.

Ulkomailla matkustavat eläimet voivat saada muitakin sisäloisia. Ulkomailta tuotavan lemmikin tai matkustelevan lemmikin loishäädöistä on suositeltavaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Muuta:

Raakaruoan eli barfin käyttö voi myös lisätä kotikoiran sisäloisten riskiä. Lemmikin riski saada loistartunta kypsentämättömästä lihasta tai elimistä on kuitenkin pienempi, kuin riski saada tautia aiheuttava tai resistenssiä kantava bakteeri.

Kuinka usein kuuluu madottaa?

Yleisohje sekä koirien että kissojen sisäloishäätöön on kaksi kertaa vuodessa ja aina, kun loisia on havaittu.

Koirat:

Koiranpennut madotetaan 2, 4, 6, 8 ja 12 viikon iässä ja sen jälkeen kuukauden välein 6 kuukauden ikään saakka. Koiranartut madotetaan ennen astutusta, noin 42. tiineyspäivänä ja samaan aikaan pentujen kanssa tai eläinlääkärin antaman ohjeen mukaan. Dronbits ja Drontal comp. forte vet tabletteja ei saa käyttää koirille tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana.

Kissat:

Kissanpennut madotetaan 3 viikon iästä alkaen 2 viikon välein vieroitukseen saakka ja sen jälkeen kuukauden välein 6 kuukauden ikään saakka. Kissanaaraat madotetaan ennen astutusta, viikko ennen arvioitua synnystä sekä samaan aikaan pentujen ensimmäisen sisäloishäädön kanssa pentujen ollessa 3 viikon ikäisiä.

Mikäli sisäkissa syö kypsentämätöntä ruokaa, se voi saada loistartunnan, muuten sisäkissan riski loistartunnoille on vähäinen. Sisäkissan sisäloishäätö on suositeltavaa tehdä ulostenäytteen perusteella.

Ulkoilevat ja metsästävät eläimet:

Loishäädön voi tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa, perinteinen ohjeistus keväisin ja syksyisin annettavasta loislääkkeestä on edelleen hyvä muistisääntö.

Metsästykoirat ja vaapana ulkona liikkuvat koirat altistuvat kaupunkikoiraa enemmän loisille, joten niille on suositeltavaa antaa loislääkitys useammin. Heisimadon elämänkierrosta johtuen loislääkitys voi olla tarpeen jopa kuukauden välein.

Ulkona liikkuvalla, jyrsijöitä metsästävällä kissalla on riski saada sekä pyörö- että heisimatotartunta. Loislääkitys voi olla tarpeen kuukauden välein siis myös vapaana liikkuvalle kissalle.

Rokotukset ja sisäloiset:

Sisäloiset heikentävät eläimen vastustuskykyä, joten loisista kärsivä eläin ei välttämättä pysty muodostamaan rokotuksen jälkeen riittävästi vasta-aineita. Tällöin rokotteella ei saada toivottua vastetta aikaan.

Kuinka nopeasti matokuuri vaikuttaa?

Sisäloislääkkeet alkavat vaikuttaa heti.

Mistä sisäloisia tulee?

Nuoren eläimen vastustuskyky ei ole vielä riittävä, joten ne saavat aikuista helpommin loisia. Aikuisen, terveen eläimen vastustuskyky on hyvä eivätkä ne saa niin helposti loistartuntoja.

Suolinkaiset muistuttavat spagettia, heisimadot kanttinauhaa. Heisimadon jaokkeet muistuttavat riisiryynejä tai kurpitsansiemeniä, jotka liikkuvat eläimen peräpään turkilla. Mesocestoides-heisimadon likkuvia jaokkeita voi nähdä ulosteessa.

Yleisimpiä Suomalaisia sisäloisia ovat suolinkainen, hakamadot, mesocestoides- ja taenia-heisimadot, lapamato ja hirviekinokokki.

Voiko matolääkityksestä olla haittavaikutuksia?

Kaikkien lääkkeiden käyttöön liittyy haittavaikutusten riski. Sisäloislääkkeet ovat hyvin siedettyjä, mutta ne voivat aiheuttaa oksentelua ja ripulia.

Onko matolääkkeen merkkiä vaihdeltava parin vuoden välein?

Matolääkkeen vaihtamisella ei ole niin suurta merkitystä kuin tietää, mitä loisia häädetään, jotta lääke varmasti tehoaa kyseiseen loiseen. Lääkeannoksen on myös oltava riittävä, jotta se tehoaa.

Mitkä ovat oireet sisäloisiin/matoihin?

Jos eläimellä esiintyy loistartuntaan viittaavia oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Aikuisella eläimellä loistartunnat voivat olla oireettomia, joten vaikka oireita ei havaittaisi, sisäloislääkityksestä on huolehdittava. Esimerkiksi ekinokokki on koirilla täysin oireeton.

Oireita on vaikea havaita, mutta varsinkin nuorilla eläimillä voi esiintyä seuraavia oireita:

  • Kuiva, kiilloton ja takkuinen turkki
  • Yskä ja selittämättömät tulehdukset
  • Pömppövatsaisuus
  • Ripuli, laihtuminen
  • Epämääräinen oksentelu
  • Suuri ruokahalu

Säännöllinen loishäätö on tarpeen, sillä oireetonkin tartunta heikentää eläimen yleiskuntoa. Erityisen tärkeää on huolehtia pentujen, nuorten eläinten sekä astutettavien ja kantavien narttujen sisäloishäädöstä. Metsästävillä sekä näyttelyissä tai kilpailuissa käyvillä lemmikeillä on kotikoiraa ja sisäkissaa suurempi riski saada loistartunta.

Tarvittaessa eläinlääkäri voi varmistaa sisäloistartunnan esimerkiksi ulostenäytteen avulla.

Oireet ovat samat kissoilla ja koirilla. Kissoilla havaitaan koiria useammin peräpään ympäristössä liikkuvia heisimadon jaokkeita.

 

Mitä tarkoittaa resistenssi?

Resistenssillä tarkoitetaan sitä, että loiset ovat vastustuskykyisiä lääkeaineelle. Tällöin käytetty lääke ei tehoa.

Ovatko sisäloiset kuolettavia koiralle? /kissalle?

Pennuille sisäloiset voivat olla pahimmillaan kuolettavia. Perusterveelle aikuiselle eläimelle suolistoloiset eivät yleensä ole hengenvaarallisia.

Mikä on matolääkkeen annostusohje?
Miten matolääkkeen saa annettua koiralle/kissalle?

Jokaisella lääkkeellä on pakkausseloste, jossa kerrotaan voiko lääkkeen antaa ruuan yhteydessä. Jos lääke laitetaan ruokakuppiin, on varmistuttava, että eläin varmasti syö lääkkeen ruuan mukana.

Voivatko koiran madot tarttua ihmiseen?

Osa loisista voi tarttua ihmiseen eli ne ovat ns. zoonooseja.

Mikä on ekinokokki?

Ekinokokit ovat mikroskooppisen pieniä heisimatoja, jotka eivät aiheuta pääisännälleen koiralle ja muille koiraeläimille minkäänlaisia oireita.  Väli-isännässä, kuten esimerkiksi myyrässä, hirvessä tai ihmisessä ekinokokkoosi aiheuttaa kasvainmaisia muutoksia sisäelimiin.

Miksi Drontal?

Drontal-tuotesarjan sisäloislääkkeet tehoavat kerta-annoksena pyörö- ja heisimatoihin.

Lue lisää

Tuotteet

Drontal-tuotesarjan sisäloislääkkeet kissoille ja koirille. Apteekeista ilman reseptiä.

Lue lisää

Sisäloishäätö

Yleisohje koirien ja kissojen sisäloishäätöön on kaksi kertaa vuodessa ja aina, kun loisia on havaittu.

Lue lisää