MITÄ SISÄLOISET OVAT?

Sisäloisilla tarkoitetaan useimmiten koiran tai kissan suolistossa eläviä loisia. Sisäloiset jaetaan kahteen pääryhmään: pyörö- eli sukkulamadot ja heisimadot. Pyörömatoihin kuuluvat suolinkaiset, hakamadot ja piiskamadot. Heisimatoja on useita lajeja, joista merkittävimmät ovat Mesocestoides-heisimadot, kissanheisimato (Taenia spp.), koiranheisimato (Dipylidium caninum) ja ekinokokit (Echinococcus spp.).

Heisimatoihin kuuluvat hirvi- ja myyräekinokokit (Echinococcus granulosus ja Echinococcus multilocularis) ovat koiraeläinten loisia, jotka eivät aiheuta koirille oireita. Ekinokokit voivat tarttua myös ihmisiin aiheuttaen vakavan ekinokokkoosiksi kutsutun sairauden. Suomessa esiintyy hirviekinokokkia, minkä vuoksi erityisesti metsästyskoirille suositellaan ekinokokkiin tehoavaa loislääkitystä ennen ja jälkeen metsästyskauden. Myyräekinokokki aiheuttaa vakavamman sairauden ihmisissä kuin hirviekinokokki. Myyräekinokokkia esiintyy laajalti Euroopassa ja loisen leviämisen ehkäisemiseksi Suomeen tuotavat koirat on lääkittävä ekinokokkiin tehoavalla pratsikvantelilääkkeellä ennen Suomeen saapumista.

Lisätiedot: Lisätietoja maahantuontivaatimuksista www.evira.fi


Matotyyppejä

Hakamato
Hakamadot ovat pieniä, alle 2 cm pituisia matoja, jotka kiinnittyvät suolen seinämään ja imevät verta. Kissa tai koira voi saada tartunnan ympäristöstä syömällä tartunnallisen toukan tai väli-isäntänä toimivan jyrsijän. Hakamadot voivat tarttua myös ihon läpi aiheuttaen iho-oireita.

Piiskamato
Piiskamato on koirien loinen. Vajaan 10 cm pituinen loinen elää koiran paksusuolessa aiheuttaen limaista ripulia.

Suolinkainen
Suolinkainen on yleisin sisäloinen niin kissoilla kuin koirilla. Koiran suolinkainen voi olla lähes 20 cm pituinen, kissan suolinkainen puolestaan jopa 10 cm pituinen. Eläin saa tartunnan syömällä tartunnallisen munan ympäristöstä tai syömällä väli-isäntänä toimivan jyrsijän. Koiran- ja kissanpennut saavat usein tartunnan emoltaan istukan läpi tai maidon välityksellä. Suolinkaiset voivat tarttua myös ihmiseen.

Heisimato
Heisimatoihin kuuluu useita lajeja, joiden koot vaihtelevat mikroskooppisen pienistä useisiin kymmeniin metreihin. Heisimadot vaativat tarttuakseen väli-isännän, jonka koira tai kissa syö. Esimerkiksi kirput, väiveet ja jyrsijät voivat toimia heisimatojen väli-isäntinä. Ekinokokit voivat tarttua myös ihmisiin.

Tartuntariski

Aikuiset loismadot tuottavat munia, jotka kulkeutuvat ulosteen mukana ympäristöön ylläpitäen tartuntariskiä. Osa loisista, kuten esimerkiksi suolinkainen ja ekinokokki, voivat tarttua myös ihmisiin.

Miksi Drontal?

Drontal-tuotesarjan sisäloislääkkeet tehoavat kerta-annoksena pyörö- ja heisimatoihin.

Lue lisää

Tuotteet

Drontal-tuotesarjan sisäloislääkkeet kissoille ja koirille. Apteekeista ilman reseptiä.

Lue lisää

Sisäloishäätö

Yleisohje koirien ja kissojen sisäloishäätöön on kaksi kertaa vuodessa ja aina, kun loisia on havaittu.

Lue lisää