Sisäloisten häätö – osa lemmikin hyvinvointia
Jos eläimellä esiintyy loistartuntaan viittaavia oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Sisäloistartunta voidaan varmistaa esimerkiksi ulostenäytteen avulla. Sisäloistartunta voi olla täysin oireeton etenkin aikuisella lemmikillä, mutta varsinkin nuorilla nuorilla eläimillä voi esiintyä seuraavia oireita:
- Kuiva, kiilloton ja takkuinen turkki
- Yskä ja selittämättömät tulehdukset
- Pömppövatsaisuus
- Ripuli, laihtuminen
- Epämääräinen oksentelu
- Suuri ruokahalu
Vaikka sisäloistartunta on usein täysin oireeton aikuisella eläimellä, tartuntaa kantava eläin levittää madon munia ympäristöön ja aiheuttaa tartuntariskin muille eläimille. Erityisen tärkeää on huolehtia pentujen ja nuorten eläinten sisäloishäädöstä. Metsästävillä sekä näyttelyissä tai kilpailuissa käyvillä lemmikeillä on kotikoiraa ja sisäkissaa suurempi riski saada loistartunta.
Tarvittaessa eläinlääkäri voi varmistaa sisäloistartunnan esimerkiksi ulostenäytteen avulla.
Miten loiset leviävät?
Pennut voivat saada ensimmäisen loistartunnan jo emon kohdussa. Aikuiset eläimet saavat tartunnan esimerkiksi syömällä maasta tai turkistaan loisten munia. Jyrsijöitä tai pienriistaa syövä eläin voi saada monia loisia, raaoista hirven sisäelimistä ekinokokin ja raaoista järvikaloista lapamadon eli leveän heisimadon.
Ulkomailla matkustavat eläimet voivat saada muitakin sisäloisia. Ulkomailta tuotavan lemmikin tai matkustelevan lemmikin loishäädöistä on suositeltavaa keskustella eläinlääkärin kanssa.
Sisäloishäädön tarve
Koiran tai kissan elämäntavat vaikuttavat siihen, kuinka usein sisäloislääkitys annetaan. Ulkona vapaana liikkuvat koirat ja kissat ovat alttiimpia loisille. Osa loisista voi tarttua myös ihmisiin, joten erityisesti lapsiperheissä on huolehdittava lemmikin loislääkityksestä. Sisäloiset saattavat heikentää rokotteen tehoa varsinkin pennuilla.